Tämä kirjoitus on julkaistu Forna ry:n Pinsetti-lehdessä (4/2022) ja siksi käsittelee vahvasti leikkaussalin työntekijöihin kohdistuvia haittoja pitkittyneestä seisomisesta. Pitkittyneen seisomisen haitat pätevät kuitenkin kaikkiin seisomatyötä tekeviin ja kirjoituksen lopussa olevat vinkit toimivat hyvin muillekin ammattiryhmille.
Kohti parempaa seisomatyötä
Leikkausalin tiimin työskentelyä on kuvattu usein vastaavaksi kuin Formula 1 -varikon tiimin työskentelyä. Se on nopeaa, tehokasta ja täydellisen keskittynyttä. Erona näiden tiimien välillä on aika. Kun Räikkönen ajaa varikolle, kestää tiimin operointi muutamia sekunteja, mutta koska leikkaussalissa hoidetaan hieman haastavampaa kokonaisuutta kuin renkaiden vaihto, kestää siinä pidempään.
Staattiset asennot ja pitkät seisoma-ajat kuvaavat leikkaussalin työntekijöiden toimenkuvaa. Työn kuormittavuus on tunnistettu myös tutkimuksissa. Hollantilais-tutkimuksen (Meijsen ym. 2007) mukaan päivittäinen keskimääräinen seisoma-aika leikkaussalissa on 2,5 tuntia. Joskin työntekijät ylittävät hyvälle seisomaergonomialle asetetut rajat kahtena päivänä kolmesta työpäivästä.
Pitkään jatkuva seisominen haastaa terveyttä
Jatkuva seisomatyö on yhdistetty alaselkä ja alaraajakipujen esiintyvyyteen, lisääntyneeseen kuormittuneisuuteen ja epämukavuuteen. Erityisesti tuki- ja liikuntaelin sairauksien määrä on seisomatyöläisten keskuudessa huomattava. Vaurioita syntyy lihaksiin ja niveliin, jotka ovat jatkuvan kuormituksen alaisina, kuten jalat, polvet ja alaselkä. Jatkuvat kuormitus lisää lihasten sisäistä painetta, joka nousee korkeammaksi kuin verenpaine, jolloin lihaksille ei virtaa riittävästi verta ja ne alkavat hapottua.
Lisää passiivisuuden haitoista ja vinkkejä arjen aktiivisuuden lisäämiseen Jalkapäivä-podcastissa: Taistelu passiivisuutta vastaan on voitettavissa - Olli Tikkanen (osa 1/2)
Pitkään seisomisen ensioireet
Ensioireita ovat lihaskipu ja väsyneisyyden tunne lihaksissa. Tällöin tekee yleensä mieli liikutella tai ravistella jalkoja tai lähteä liikkeelle. Pelkkä asennon vaihtaminen tai korjaaminen ei enää välttämättä poista epämiellyttävää tunnetta. Huomionarvoista on, että ihmiskeho on sopeutumisen mestari. Mikäli staattiset työasennot jatkuvat eikä epämiellyttävästä tunteesta piitata, muodostuu kipua vastaan toleranssi ajan myötä. Tällöin kehon omat varoitusmekanismit sammuvat ja kudosten kuormittuminen saattaa ylittyä jatkuvasti. Tästä seuraa haastavia terveydellisiä haittoja.
Pitkittynyt seisominen edistää ruston kulumista
Seisomatyö näyttäisi edistävän nivelten ruston paikallista kulumista, erityisesti polvessa ja lonkassa. Staattinen seisoma-asento kohdistaa kuormituksen pienelle alueella nivelpinnoilla, jolloin alueen verenkierto heikentyy paikallisesti ja kyseisten kohtien kulutus kasvaa. Myös nivelkapselin sisäinen nivelneste työntyy pois näiltä alueilta. Kun ihminen jälleen liikkuu, on nivelessä hetkellisesti vähemmän ”voiteluainetta”, jolloin kulumisen riski lisääntyy entisestään.
Jo pelkkä seisominen rasittaa erityisesti alavartaloa ja selkää, mutta mikäli työ vaatii hankalissa asennoissa olemista ja keskittymistä nousee tuki- ja liikuntaelimistön vaatimustaso entisestään. Käsien pitäminen ylhäällä, selän kierteiset asennot tai tavaroiden kannattelu kaukana kehon keskilinjasta ovat haastavia. Tämän tyyppinen työ vaatii enemmän tauottamista ja kuormituksen seurantaa.
Sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa pitkää seistessä
Erityisen huolestuttavaa on sydän- ja verenkierto elimistön sairauksien lisääntyminen seisomatyöntekijöillä. Seisten työskentely heikentää erityisesti verenvirtausta jaloista takaisin sydämeen. Heikentynyt laskimopaluu on liitetty ateroskleroosiin, jalkojen lisääntyneeseen turvotukseen, huimaukseen sekä muutoksiin verenpaineessa ja sydämensykkeessä. Kompressio vaatteiden, erityisesti kompressiosukkien, - sukkahousujen tai -säärystimien käyttöä suositellaan ennaltaehkäisemään verenkiertohäiriöiden syntymistä.
Pitkään seisominen ja raskaus
Raskauden aikana seisomatyöntekijä saa olla myös tarkkana. Pitkittynyt seisominen on havaittu lisäävän ennenaikaisen synnytyksen ja keskenmenon riskiä. Raskaana ollessa hormonitoiminta pyrkii löysentämään lantion niveliä, mutta vaikutus näkyy myös mm. jalkaterässä. Usein raskaana ollessa jalkaterän etuosa leviää, ja tämä saattaa aiheuttaa haasteita kenkien valintaan jatkossa. Myös painon keskittyminen vartalon etupuolelle muuttaa kineettisenketjun toimintaa altistaa alaselkä ja jalkakivuille. Paine lantion alueella haastaa entisestään verenkierto ja laskimoiden tehokasta toimintaa jaloissa.
Jatkuvan seisomisen haitat:
lisää tuki- ja liikuntaelinkipuja, kuten alaselkä ja alaraajakipuja
lisääntynyt kuormittuneisuuteen ja epämukavuuden tunne
polvi- ja lonkkanivelten kuluminen kiihtyy
yhteys sydän- ja verisuonisairauksien lisääntymiseen
ennenaikaisen synnytyksen ja keskenmenon riski lisääntyy
Näin seuraat seisomisen määrää työssäsi
Jatkuvan seisomisen objektiivinen seuranta on onneksi yksinkertaista
Tutkimus seurasi seisomista hyvin yksinkertaisen kaavion avulla, johon työntekijät merkitsivät aina kun yhtäjaksoinen seisominen taukosi. Ylös merkittiin myös työtehtävät ja työpäivän kesto. Tämän avulla yhtäjaksoisen seisomisen seuranta oli mahdollista. Mikäli seisomisesta koituu oireita tai työntekijä kokee seisomisen riskirajojen ylittyvän, on suositeltavaa arvioida seisomisaikaa tämän kaltaisella taulukolla.
Dutch ergonomic guidelines for prolonged standing -ohjeistus erottelee kolme astetta seisomatyöhön:
Vihreä, turvallinen:
jatkuvaa seisomista ≤1tunti tai yhteensä ≤4 tuntia /päivä
Keltainen, suositellaan toimenpiteitä:
jatkuvaa seisomista >1 tunti tai yhteensä >4 tuntia /päivä
Punainen, välitön tarve toimenpiteille:
jatkuvaa seisomista >1 tunti ja yhteensä >4 tuntia /päivä
Lisää passiivisuuden mittaamisesta Jalkapäivä podcastissa: Mittaa passiivisuutesi, muuta elämäsi - Olli Tikkanen (osa 2/2)
Jalkaterapeutin vinkit seisomatyöläiselle:
Yleiskunnon ylläpito
Hyvä yleiskunto auttaa jaksamaan töissä, ennaltaehkäisee työn aiheuttamilta rasitusperäisiltä vammoilta ja vähentää sairaspoissaoloja. Ja sitä paitsi työ on paljon mielekkäämpää, kun työ ei ole jatkuvasti rasittavuudeltaan omien voimavarojen ylärajalla. Tanssi, pallopelit, lenkkeily, sauvakävely tai vesiliikunta pitävät yllä liikemalleja, jotka jäävät vähäiselle käytölle seisomatyön staattisuuden seurauksena ja samalla ylläpitävät yleiskuntoa. Säännöllisesti tehtynä peruskestävyysharjoittelu jopa lisää hiusverisuonistoa, polttaa rasvaa ja lisää hapenottokykyä, jolloin työn suhteellinen kuormittavuus on pienempään.
Ala- ja keskivartalon voimatasojen kehittäminen
Työ itsessään harvemmin ylläpitää riittäviä voimatasoja. Päinvastoin seisomatyö yleensä vain rasittaa ja väsyttää lihaksia. Staattisen työn vastapainoksi lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla, ryhmäliikunnassa tai kehonpainolla sopii hyvin. Selkäkipujen kanssa kamppailevat voivat aloittaa esimerkiksi selkäekspertti tohtori Stuart McGill ”Big Three” harjoitusohjelman avulla kehittämään keskivartalon voimaa. Ohjelman kolme liikettä lisäävät hallintaa ja voimaa, ilman kipeiden kudosten ärsytystä. Mikäli jalka- tai alaselkäkivut haittaavat arkea tai harrastuksia, kannattaa ottaa yhteyttä osaavaan jalkaterapeuttiin tai hakeutua työfysioterapeutin pakeille.
McGill Big Three -keskivartalon harjoitteet sisältävät Bird Dog, Side Plank ja The Curl Up -harjoitteet.
Lue lisää @jalkasami instagram-postauksista:
The Curl Up https://www.instagram.com/p/CaNYxgftB6J/
Side Plank https://www.instagram.com/p/CaSEQ0Io0Ph/
Monotonisen työtehtävien kierrättäminen
Erilaisia työtehtäviä olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä kierrättää, jolloin monotonista työtä tulisi kerrallaan pienempi ajanjakso. Rasitus samoille kudoksille on kevyempää, jos työpäivän aikana on mahdollista vaihtaa työtehtävää seisomatyöstä istumatyöhön ja/tai toisin päin. Myös erityistä tarkkuutta ja keskittymistä vaativasta työstä on hyvä siirtyä hetkittäin pois, jolloin muun muassa asennon vaihtamista ja mikroliikkuminen mahdollistuu, vaikka työ tehtäisiinkin edelleen seisten.
Seisomisen tauottaminen
Jatkuvan seisomisen tauottaminen ja siten monotonisen rasituksen katkaiseminen on ensisijainen vaihtoehto hyvinvoinnin kannalta seisomatyössä. Suositeltavaa olisi viettää tauot istuen tai mahdollisuuksien mukaan maaten. Näin rasittuneet kudosrakenteet saavat levätä. Mikäli tauottaminen ei onnistu, ja työpäivät ovat jatkuvasti punaisella Dutch ergonomic guidelines for prolonged standing -asteikolla, tulee asia ottaa puheeksi työterveyshuollon, työfysioterapeutin ja esimiesten kanssa.
Taukoliikunta
Aina kun mahdollista olisi suositeltavaa liikkua. Pelkkä kävely on hyvä, mutta pieni taukoliikunta, joka sisältää pumppaavia liikkeitä, kuten kyykkyjä, selänkiertoja, käsien nostelua ja raajojen ravistelua olisi tehokas tehdä rutiininomaisesti muutamia kertoja työpäivän aikana. Nykyään taukoliikuntaa on saatavilla mielekkäitä ja innostavia interaktiivisia sovelluksia niin näyttöpäätteelle kuin älypuhelimeen.
Hankalien asentojen välttäminen
Työergonomiaa voi kehittää myös hankkimalla siihen sopivia kalusteita ja apuvälineitä. Työpiste, joka mahdollistaa työskentelyn samassa tasossa seisten ja istuen, esimerkiksi korkea jalkaisen satulatuolin avulla, keventää seisomisen tuomaa kuormitusta. Mikäli mahdollista työpiste kannattaa rakentaa niin, että tarvittavat välineet ovat helposti saatavissa ilman kurottelua tai kehon jatkuvaa kiertämistä. Puhumattakaan paikallaan olemista näissä hankalissa asennoissa. Usein ihminen adaptoituu hankaliin asentoihin, ja jatkossa jopa hakeutuu työskentelemään näihin huomaamattaan. Työkaveria on hyvä muistuttaa, jos omaan silmään työasento näyttää epäergonomiselta.
Sopivat jalkineet
Jalkaan sopivat jalkineet ovat seisomatyöntekijän ystävä numero yksi. Kenkä tulisi olla ensisijaisesti riittävän tilava ja jalan malliin sopiva. Valitessa työkengät kannattaa niitä sovittaa mielellään työpäivän päätteeksi, jolloin jalat ovat isoimmillaan päivän turvotuksesta. Näin tulee valittua kengät, jotka ovat sallivat jalkojen normaalin päivänaikaisen turvotuksen. Kenkien vaihtamista päivän aikana kannattaa myös kokeilla. Esimerkiksi lounastauolla kenkien vaihtaminen hieman tilavampiin, estää epämiellyttäviä kiristäviä tuntemuksia ja jalkojen väsymystä iltapäivällä.
Pohjalliset tai pehmustettu matto
Leikkaussalin, kuten todennäköisesti koko sairaalan lattia on yleensä kova ja mielenkiinnottoman tasainen. Pehmeämmällä alustalla seisominen näyttäisi lievittävän epämukavuuden tunnetta. Mikäli muutokset lattiaan ovat mahdottomia, on hyvä tuota pehmustettu matto seisomatyöpisteille. Jokainen seisomatyöntekijä voi lisätä mukavuuttaan kuormitusta tasaavien pohjallisten avulla. Näitä on saatavilla nykyään jo isommista marketeista, mutta jalkakipuisen kannattaa harkita myös yksilöllisesti valmistettua pohjallista.
Kompressiosukat tai jalkojen ylös nostaminen
Kompressiosukat suositellaan puettavaksi heti aamusta, jolloin jalkoihin ei ole vielä ehtinyt kertyä nestettä. Kompressiosukka lievittää nesteen kertymistä ja edistää turvotuksen poistumista jaloista. Seisomatyöhön on hyvä valita paineluokaltaan kevyt sukka, säärystin tai sukkahousu. Myös jalkojen nostaminen työpäivän taukojen aikana voi ennaltaehkäistä rasittuneisuuden tunnetta päivän päätteeksi, taukohuoneeseen sijoitettu sohva toimii erinomaisena levähdyspaikkana.
Lue täältä lisää kompressio sukkien hyödyistä.
Lähteet:
Waters TR, Dick RB. Evidence of health risks associated with prolonged standing at work and intervention effectiveness. Rehabil Nurs. 2015 May-Jun;40(3):148-65. doi: 10.1002/rnj.166. Epub 2014 Jul 7. PMID: 25041875; PMCID: PMC4591921.
Ebben JM. Improved ergonomics for standing work. Occup Health Saf. 2003 Apr;72(4):72-6. PMID: 12710284.
Meijsen P, Knibbe HJ. Prolonged standing in the OR: a Dutch research study. AORN J. 2007 Sep;86(3):399-414. doi: 10.1016/j.aorn.2007.08.007. PMID: 17822644.
Comments